RAIsoftin analyysit tekevät Humanan vaikuttavuusraportissa laadun ja vaikuttavuuden näkyviksi
Humanassa RAIsoft.net-ohjelmisto on laajasti käytössä koko lastensuojelupalveluissa ja vammaispalveluissa sekä mielenterveystyössä ja päihdepalveluissa.
Vuonna 2023 käynnistyi koko Humanan kattava vaikuttavuustyö. Ensimmäiseksi tunnistettiin suomalaista yhteiskuntaa laajasti puhuttelevia ilmiöitä, joihin sosiaalialan toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa. Keskeisiksi teemoiksi nousivat mielen hyvinvointi, yhteiskunnan turvallisuus ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.
Ensimmäisen koko vuoden kattavan vaikuttavuusraporttinsa Humana toteutti vuodesta 2025. Tehty työ on iso ja uusi, joten asioita päätettiin ottaa haltuun pala kerrallaan. Humana keskittyi kuvaamaan vaikuttavuutta lasten ja nuorten näkökulmasta. Vuonna 2026 vaikuttavuusraportti laajenee kattamaan myös vammaispalvelut.
Keskeiseksi työkaluksi vaikuttavuuden mittaamiseen nousi RAIsoft.net-ohjelmisto.
– Ilman RAI-tietoa ei olisi vaikuttavuusraporttia, viestintä- ja vaikuttavuusjohtaja Tiia Soininen sanoo ykskantaan.
Tärkeitä teemoja ja kärsivällisyyttä
Yhteistyössä RAIsoft-asiantuntija Riitta Sernolan kanssa Humanalle laadittiin lasten ja nuorten mielenterveys- ja kehitysvammatyön interRAI ChyMH-DD (lempinimenä Symppis) -välineeseen analyysejä, jotka nostavat esiin vaikuttavuusraportoinnin keskiön teemoja.
– Alussa ajattelee toiveikkaasti, että jo muutamassa kuukaudessa näkyy mittareissa muutosta. Sitten totesimme, että muutos on hidasta ja vaatii aikaa, laatu- ja kehityspäällikkö Riikka Kalliomäki sanoo.
Käsiteltävät aiheet ovat niin isoja ja merkityksellisiä, ettei helppoja ratkaisuja ole tarjolla. Kun puhutaan esimerkiksi nuorten ahdistuneisuudesta tai itsetuhoisuudesta, ovat pienetkin muutokset positiiviseen suuntaan hyvin tärkeitä.
– RAI-mittarit auttavat tuomaan asioita esiin numeerisesti. Data auttaa meitä sanallistamaan ja osoittamaan vaikutuksia. RAIn kautta saamme faktaa siitä, tapahtuuko muutosta oikeasti, Soininen toteaa.
RAIsoft.net-ohjelmiston tuottama tieto on selkeää, numeerista faktaa, joka useimmiten tekee näkyväksi asiantuntijalla jo valmiina olevan käsityksen. Toisinaan se myös haastaa ja vaatii perehtymään asiaa syvemmin.
– Joskus voidaan tehdä oletuksia, että jokin asia on tietyllä tasolla, mutta mittarit näyttävät toisin. Se pakottaa pohtimaan, mistä ero johtuu, Kalliomäki sanoo.
Laatu- ja kehityspäällikkö Riikka Kalliomäki ja viestintä- ja vaikuttavuusjohtaja Tiia Soininen
RAI toimii joka tasolla
RAIsoft.net-ohjelmiston antamaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti työn kaikilla tasoilla. Yksilötasolla se kertoo kattavasti, mitä juuri tälle ihmiselle kuuluu juuri nyt. Lasten ja nuorten mielenterveystyössä RAI auttaa hyvin konkreettisesti osoittamaan, mitä työllä on saatu aikaan.
– Olemme nähneet tilanteita, joissa nuori kokee, ettei mikään etene, mutta mittarit osoittavat toisin. Se motivoi ja sitouttaa muutokseen, Kalliomäki sanoo.
Organisaatiotasolla tietoa tarkastellaan eri näkökulmasta:
– Voimme tarkastella RAI-tietoa sekä yksikkö-, alue- että koko Suomen tasolla. Olemme esimerkiksi nähneet, että ahdistuneisuus on vähentynyt tietyllä alueella enemmän kuin muualla. Sitten voimme tarkastella ja pohtia, mitä siellä on tehty toisin ja jakaa oppia myös muille yksiköille, Soininen sanoo
– Asiakastason työnjohtamisessa RAI-tieto näyttää sen mihin meidän kannattaa priorisoida, mitä toimenpiteitä tulee tehdä. Yksikkötasolla nähdään, mihin tulee käyttää resursseja ja tarvitaanko yksikössä esimerkiksi jotain uutta osaamista, jotta asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata entistä paremmin, Kalliomäki jatkaa.
RAI muuttaa tekemistä
Humanassa on huomattu, että RAI-tieto muuttaa päivittäistä työntekoa.
– Asiakkaan tilanne tulee läpinäkyvämmäksi, ja muutoksia voidaan seurata mittarien avulla eikä pelkän tuntuman varassa. Tänä vuonna olemme myös keskittyneet siihen, miten tietoa hyödynnetään yksikkötasolla. Voimme esimerkiksi tarkastella, vastaako yksikön osaaminen asiakasprofiilia, tarvitaanko koulutusta tai pitäisikö tehdä korjaavia toimenpiteitä. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden elämänlaatua.
Kärsivällisyyttä vaatii myös uuden oppiminen ja uusien toimintatapojen juurruttaminen.
– Käyttöönotto on vaatinut paljon dialogia ja johdon sitoutumista. Alussa heräsi muutosvastarintaa, koska arviointien tekeminen vie aikaa. Työ kuitenkin helpottuu, kun arviointeja oppii tekemään. Ja kun tulokset tulevat näkyviin, motivaatio kasvaa, Kalliomäki toteaa.
– Ja RAI-kokonaisuus kannattaa ottaa haltuun vaiheittain. Ensin opitaan tekemään arviointeja, sitten hyödyntämään tietoa. Laadukas pohjatyö on välttämätöntä. Jos arvioinnit eivät ole kunnossa, ei myöskään data ole luotettavaa.
Tällä alalla tehdään merkityksellistä työtä
Vaikuttavuusraporttia ei tehdä raportin itsensä takia.
– Raportti on tapa nostaa asioita esiin ja erottua. Toivottavasti se myös rakentaa koko sosiaalialan tunnettuutta ja vaikuttavuutta sekä ihmisten ymmärrystä siitä, että tällä alalla tehdään merkityksellistä työtä, viestintä- ja vaikuttavuusjohtaja Tiia Soininen päättää.
